Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Tunneälykästä toimintaa ja omien tunteiden johtamista, osa 1.

4 kommenttia

Vaikka tunneälyn termi on osaltaan ristiriitainen ja akateemisesti horjuva, niin useat tutkimukset ovat osoittaneet sillä olevan monia hyötyjä muun muassa liittyen yksilön terveyteen, parempaan itsensä johtamiseen ja tehokkuuteen työpaikalla, sekä parempaan vuorovaikutukseen että matalampaan masentumisen tasoon liittyen (Niemiec & Wedding, 2008).

Viitaten tunneäly-termin “isään” Daniel Golemaniin, tunneäly tarkoittaa kykyä tunnistaa ja säädellä omia ja toisten tunteita ja tunnetiloja. Kyse ei ole kuitenkaan mistään manipulaatiosta, vaikka määrittelyn voisi siten ymmärtääkin. Goleman väittää, että tunneäly on jopa vaikuttavampi tekijä menestymiseen työelämässä kuin perinteinen äly (IQ). Hän perustelee, että jopa 80-90 % johtavassa asemassa olevien eroavaisuuksista on sidoksissa tunneälyyn mieluummin kuin kognitiiviseen älyyn. Hänen mukaansa emotionaalinen osaaminen ja taito selittävät parhaiden johtajien tehokkuuden ja suorituskyvyn työpaikalla. Empatia on tärkeä osa tunneälyä ja se tarkoittaa kykyä asemoida itsensä “muiden housuihin”. Tämä jos jokin on haastavaa. Empaattisella henkilöllä on kyky astua ulos omasta tilanteesta ja realismista, sekä tuntea muiden tunnetila ja nähdä heidän näkökulmansa. Niin helppoa teoriassa, mutta entä käytännössä?

Tunneäly on opittavissa oleva taito. Se auttaa ymmärtämään miten voi havaita omia tunteita, miten käyttää tunteita ajatusten ohjaamiseen ja miten olla tietoinen muiden tunteista ja tunnetiloista. Kovimmat kolahdukset Susanin tunneälyn luentoon liittyivät omien ja muiden tunteiden havainnoimiseen. Alla olevat kysymykset kirkastavat omia ja toisten tunteita ja tuntemuksia:

1) TUNNISTA TUNTEET: Mitä minä tunnen juuri nyt? Minkälaisia tunteita tunnen? Mitä sinä tunnet juuri nyt? Mitä tiimimme tuntee juuri nyt?

2) TUNTEIDEN VAIKUTTAVUUS: Miten tunteeni vaikuttavat ajatteluuni? Entä toimintaani juuri nyt? Miten tiimimme tunnetila vaikuttaa toimintaamme juuri nyt?

3) KEHITÄ TUNTEIDEN YMMÄRRYSTÄ: Miksi tunnen tällä tavalla? Mitä tunteeni kertovat minulle? Miksi sinä tunnet tuolla tavalla?

4) HYVÄKSY JA JOHDA TUNTEITASI: Miten voisin hyväksyä tunteeni? Mitä voin oppia näistä tuntemuksistani? Miten voin johtaa tunteitani, niin että tunnen, niin kuin haluan? Mitä voimme yhdessä oppia näistä tunteista?

Esimerkki: Olen inhimillinen olento, tunteet ovat tärkeä osa elämääni. On ok tuntea näin. En kuitenkaan halua jäädä tämän ikävän tunteen valtaan, joten kuuntelen hetken lempimusiikkia, joka saa minut positiivisemmalle tunnetasolle.

 

TunneRikastavaa reflektointia omien ja muiden tunteiden kanssa!

 

Viitteet:

David, S. 2009. Julkaisematon luento. Emotionally intelligent coaching. Australian Psychological Society.

Goleman, D. (1998). What Makes a Leader. Harward Business review January 2000.

Goleman, D. (2000). Leadership That Gets Results. Harward Business reviewMarch-April 2000.

Niemiec, R. M., & D., W. (2008). Positive Psychology at the Movies: Hogrefe & Huber publisher.

Advertisements

4 thoughts on “Tunneälykästä toimintaa ja omien tunteiden johtamista, osa 1.

  1. Olisi mielenkiintoista jos lisäisit noihin enemmän omia ajatuksiasi ja mielipiteitäsi? Nyt tuo ”kovimmat kolahdukset…” jää vähän vaisuksi ja koko juttu muiden ajatuksien kokoamiseksi. Toki ajatuksia herättäviä ja mielenkiintoisia näinkin, ja tarkoitus taitaa olla juuri tämä, mutta silti…

    Minkälaisia tunteita tämä sinussa herättäisi? 🙂

    • Thanks Lippari!
      Hyvä näkökulma tuo pointtisi. Blogi hakee vielä muotoaan ja kirjoittaja on uusi, niin menee hetki löytää hyvä balanssi. Mutta kiitos vinkistäsi! Tsemppiä sinne MJK:lle, kerro Päiville terveiset.

  2. Hienoa, että hyvä tunneäly nostetaan johtajan tärkeäksi ominaisuudeksi. Mielestäni sillä ei ole merkitystä, että tunneäly terminä on akateemisesti horjuva – pääasia, että se on toiminut jo iät ja ajat.
    Se, mikä minuun on kolahtanut jo tässä jokin aika sitten, on se, että voin oikeasti johtaa tunteitani positiiviseen suuntaan ja sitä kautta vaikuttaa omaan käytökseeni. Oma positiivinen käytökseni johtaa melkein poikeuksetta positiiviseen palautteeseen muilta.
    Kiitos lyhyestä luennon referoimisesta!

    • Moikka Liisa!
      Ja kiitos kommenteistasi liittyen positiiviseen muutokseen ja oman käyttäytymisen muuttamiseen.

      Jep, tunneälyn merkitystä on tutkittu jo jonkin aikaa ja sillä näyttää olevan merkittävä yhteys johtamiseen. Tuolla akateemisellä horjunnalla tarkoitin lähinnä Golemanin tutkimuksia, niitä on aika laajasti kritisoitu tutkijoiden piireissä. Itse tunneäly kuitenkin on jo aika tukevalla pohjalla, vaikka sen mittaaminen yksilön osalta onkin vielä aika haastavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s