Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Sisäisen murehtijan ja kritisoijan tunnistaminen…

4 kommenttia

Länsimaisilla ihmisillä on parempi elämisen laatu kuin koskaan ennen maailman historiassa. Meillä on paremmat lääketieteelliset hoidot, enemmän ja terveellisempää ruokaa tarjolla, laadukkaammat asuinolot, parempi hygienia, enemmän rahaa, parempi ja laadukkaampi koulutus, oikeutta ja tasa-arvoa, helpot matkustusmahdollisuudet ympäri maailmaa, monipuolista vapaa-ajan tarjontaa ja laajat uramahdollisuudet. Elämme laadukkaampaa elämää kuin kuninkaalliset vain vähän aikaa sitten. Silti pahoinvointia on kaikkialla ja ihmiset voivat henkisesti entistä huonommin (*1). Yksi suurimmista syistä tähän on oman mielemme tapa murehtia, haluta enemmän ja enemmän ja vertailla elämäämme muiden elämään.

Oman sisäisen murehtijan ja kritisoijan kesyttäminen

 Miten usein saammekaan itsemme kiinni murehtimasta tulevia tapahtumia, pohtimasta miten selviämme tärkeästä palaverista, miettimästä miten lapsemme pärjäävät jne. Monille murehtiminen on iso osa sisäisen höpöttäjämme toimintaa. Vaikka sisäinen murehtijamme ja kritisoijamme luovat joskus tehokasta suunnittelua, niin usein ne aiheuttavat turhaa huolta ja negatiivisten tunteiden kierrettä. Valmentamalla omaa mieltämme voimme tulla sinuiksi sisäisen murehtijamme kanssa, emmekä ajaudu jatkuvan murehtimisen kierteeseen.

Ratkaisu jatkuvasta huolehtimisesta eroon pääsemiseksi ei kuitenkaan ole sisäisen murehtijan välttäminen. Hyvin usein jäämme jumiin ajatustemme ja tunteidemme kanssa, jos yritämme välttää niitä.  Kaikki tiedämme tarinan, jonka mukaan pitäisi olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia. Ja miten käykään: näet mielessäsi tällä hetkellä juuri sen. Pelkäämällä murehtimista luomme vain lisää ongelmia ja kritisoimme itseämme entistä enemmän.

Parempi vaihtoehto on hyväksyä huolet ja kritiikki osana mielen mallejamme ja ajatteluamme. Ole tietoinen murehtijastasi, kohtaa se rohkeasti, hyväksy se, ja sen jälkeen tule kaveriksi sen kanssa. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni murehtimisesta tai itsesi kritisoimisesta, hyväksy se osana mielesi toimintaa, naureskele itsellesi hetken aikaa ja anna ajatusten ja huolien sen jälkeen mennä.

Oman mielen valmentamisella voit kehittää suhdettasi sisäisen murehtijan ja kritisoijan kanssa. Voit kokeilla seuraavia Susan Davidin ohjeita (*2)

1. Tutkiskele sisäistä murehtivaa ja kriittistä puhettasi

Mitä tuolla puheellasi tarkoitat? Sisäinen dialogi itsesi kanssa voi tuntua aluksi hullulta, mutta se on tärkeä oman mielen valmentamisen tekniikka objektiivisen ajattelun kehittämiseksi. Sen avulla pääset ikään kuin helikopteriperspektiiviin tarkastelemaan oman mielesi ja pääkoppasi toimintaa. Mitä tapahtuukaan mielessäni? Mistä tuo kriittinen ajatukseni tähän taas putkahti? Yleensä opimme huomaamaan, miten murehtiminen ja itsemme kritisointi ovat vanhemmiltamme, kavereiltamme tai yhteiskuntamme normien kautta opittuja ajatusmalleja. Tutkiskelemalla mielesi toimintaa, kehität objektiivista ajatteluasi ja pääset eroon epäsuotuisista murheistasi.

2. Toimi sisäisestä kritisoijasta huolimatta

Mikä erottaa itsensä toteuttajan ja menestyjän niistä, jotka eivät onnistu? Kaikilla meillä on menossa kriittinen dialogi mielessämme. Positiivisen psykologian piirissä tehtyjen tutkimusten mukaan (*3) kaikki ihmiset kokevat negatiivisia tunteita, kokevat voimattomuutta ja laiskuutta aika ajoin ja pelkäävät epäonnistumista. Ero tulee siinä, että aikaansaajat toimivat siitä huolimatta. He osaavat katsoa omaa mieltänsä ulkoapäin ja hyväksyä meneillään olevan kriittisen ajatusketjun. He hyväksyvät sen osana inhimillisenä ihmisenä olemista ja toimivat siitä huolimatta. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni kritisoimisesta, toimi silti. Voit aina kysyä itseltäsi ”Onko sisäinen kritisoijani auttamassa minua, vai estämässä minua toimimasta?”

Viitteet:

(*1) Harris, R. The Happiness Trap. 2007. Exisle Publishing.

(*2) David, S. How to Manage Your Inner Critic. Harward Business review. blog. http://blogs.hbr.org/cs/2010/01/how_to_quiet_your_inner_critic.html?

(*3) Ben-Shahar, T. Julkaisematon luento. The University of Pennsylvania. The foundation of Positive Psychology.

Mainokset

4 thoughts on “Sisäisen murehtijan ja kritisoijan tunnistaminen…

  1. Olen huomannut, että suomalaiset ovat ehkä vähän enemmän murehtiva kansa kuin norjalaiset, joihin sain tutustua viime vuosien aikana. Oman mielen harjoittaminen on jokapäiväistä ja haastavaa, jotta tulisin toimeen ja ymmärtäisin tätä maailman menoa täällä. 🙂 Varsinkin erilaisissa tilanteissa vaikuttaminen positiivisella tavalla on mietityttänyt, ihmisten puheenaiheen kääntäminen positiivisempaan sävyyn on toisinaan tepsinyt. Murehtiminen on toisaalta välittämistä ihmisistä ja asioista, jota ilman emme olisi inhimillisiä… kuuluu luonteenpiirteisiimme, mutta kohtuuden rajoissa terveellistä.

    Odotan, että pääsen osallistumaan suomen kiertueellesi, toivottavasti se kiertää täältä oulun seudun kauttakin niin voidaan porukalla tulla osallistumaan ja jakamaan positiivisia piirteitä, hymyileminen on parasta lääkettä itselle ja toisille 🙂

    Kiitos!

    • Moikka Hanna-Mari!

      Kiitoksia mielenkiintoisista pointeistasi. Jep, oman mielemme kanssa toimeen tuleminen näyttää olevan haasteellinen homma meille kaikille. Kukaan meistä ei pääse sitä karkuun, ainoa terve keino on tulla kaveriksi höpöttäjämme kanssa ja hyväksyä se osana ihmisenä olemistamme.

      Hanna-Mari, tarkoitus olisi tulla myös Ouluun huhtikuun aikana. Tarkka päivä on vielä auki, mutta tarkentuu lähipäivinä.

      Mukavaa viikon jatkoa Oulun lopputalveen,

      Makke

  2. Kiitos Makke, hyvää matskua! Sekä tämä että edelliset tekstit herättivät paljon pohdintoja. Mielenkiintoista huomata miten psykologian alalla kohtaa samoja ajatuksia hyvin eri yhteyksissä. Ehkä tästä voi vetää johtopäätöksen, että ollaan oikeiden asioiden ytimessä. Itse tunnen suurta tarvetta muodostaa koherentti kokonaiskuva opiskelluista asioista, joten on ilahduttavaa huomata, että yhteyksiä löytyy. 🙂

    Esimerkiksi teemat liittyen oman sisäisen äänen avoimesta kohtaamisesta ja uuden suhtautumistavan ottamisesta sen puheeseen on tullut vastaan esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) yhteydessä. Mahtaako olla sulle Makke tuttu terapiasuuntaus? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi siitä. Mitä mieltä olet siitä, onko tunteita ja ajatuksia mahdollista muuttaa, vai tulisiko nimenomaan pyrkiä niiden hyväksyntään? Olen ollut aistivinani teksteistäsi painotusta jälkimmäiseen.

    Kommentoin tähän samaan syssyyn aiempaa kirjoitustasi tavoitteiden roolista. Mielestäni pohdintasi on erittäin tervetullutta ja yhdyn ajatuksiisi. Itseäni hieman mietityttää juuri pinnalla oleva trendi keskittyä jatkuvaan kehittymiseen ja toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Varsinkin ensimmäinen on todennäköinen teema myös omassa tulevassa konsultin työssäni. Toisaalta mielekkääseen tavoitteelliseen toimintaan uppoutuminen on itsessään yksi tärkeä hyvinvoinnin lähde. Sillä on mahdollisuus tuoda syvää tyydytystä ja ymmärtääkseni edistää näin onnellisuutta. Suorittamisesta ei kuitenkaan saisi tulla itseisarvo. Hetkestä nauttimisen ja tavoitteellisen toiminnan tuottaman nautinnon yhdistäminen on varsinainen taitolaji. Sanonta ’enjoy the ride’, on kaikille tuttu, mutta kuinka vaikea se välillä onkaan muistaa. 🙂 Mietin myös onko joutenolosta tulossa yhteiskunnassamme pahe, vaikka pitäähän sitä ihmisen latautua välillä. Ja jälleen kerran, tietoisen läsnäolon taitoa korostetaan myös HOT:ssa.

    Yksityiskohtana vielä, että mainintasi, että ihmisen menestyksen mittarina pitäisi toimia yksilölliset arvot, sopii myös omaan ajatusmaailmaani. Eiköhän tämä riitä tällä kertaa. 😀 Innostava aihe, niin meinaa juttutulva olla melkoinen. 🙂

    Aurinkoista kevään jatkoa!

  3. Moikka Hanna!

    Ja kiitos innostavasta palautteestasi. Näyttää, että olemme samalla kartalla näkökulmista ja suuntauksista. Mulla meni hetki oivaltaa, mikä tuo HOT on, mutta sitten googlasin ja tajusin, että kyse on ACT:sta eli acceptance & commitment therapystä. :). En tiennyt, että sitä on jo Suomessa ja termi on suomennettukin. Upea juttu.

    Jep, olen ACT suuntauksen suuri kannattaja. Olen opiskellut kogniitivis-käyttäytymisterapiaa ja coachingiä, sekä suorittanut ACT eli HOT kurssin täällä Ausseissa. Lisäksi olin juuri viime viikolla 7 päivän mindfulness kouluttajakurssilla, jossa on paljon samaa ajatusmaailmaa edellämainittujen suuntausten kanssa. Tuolla rintamalla on kyllä tapahtumassa paljon ja uusia innostavia tutkimuksia julkaistaan koko ajan lisää ja lisää.

    Kysyit tuosta ajatusten ja tunteiden muuttamisesta. En usko, että pystymme kokonaan muuttamaan ajatuksiamme ja tunteitamme. Mielestäni on tärkeämpää oppia hyväksymään sisäinen höpötyksemme, negatiiviset ajatuksemme ja tunteemme osana inhimillisenä olentona olemista. Uskon, että hyväksyvällä läsnäololla pystymme estämään itseämme ajatumassa pitkäaikaiseen negatiivisuuskierteeseen.

    Toisaalta olen viime aikoina syventynyt uusiin neurotieteen tutkimuksiin aivojen muutettavuudesta ja uusien aivoyhteyksien luomisesta. Mielemme avulla pystymme luomaan uusia aivoyhteyksiä, mutten silti usko että pääsemme kokonaan eroon epäsuituisasta ja haitallisesta ajattelusta ja tunnetiloista eroon. Eikä meidän tarvitsekaan. Mielestäni tarvitsemme hetkellisesti myös negatiivisuutta, kunhan emme jää ajattelua supistavaan ja nuuduttavaan kierteeseen liian pitkäksi aikaa.

    Mukavaa viikon jatkoa ja tsemppiä opintoihin,

    Makke

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s