Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Läsnäoleva kommunikointi työpaikalla

2 kommenttia

Michael Cavanagh, professorini Sydneyn yliopistosta, kiteytti organisaation menestystekijät tehokkaasti pariin lauseeseen: ”Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen LAATU ratkaisee ihmissuhteiden LAADUN organisaatiossa. Ihmissuhteiden LAATU puolestaan ratkaisee organisaation kilpailukyvyn ja menestyksen” (*1). Organisaatio ja tiimi ovat siis yhtä tehokkaita ja menestyksekkäitä kuin niiden yksilöiden välinen kommunikointi.

Organisaatiot kärsivät usein tulehtuneista ihmissuhteista, jotka rasittavat koko organisaation tekemistä ja estävät kukoistavan toiminnan organisaation eri tasoilla. Taustalla saattaa olla stressistä johtuneita tunteenpurkauksia, pitkäaikaisia egojen kamppailuja, vääriä kasvojen eleitä väärään aikaan tai ajattelemattomia kommentteja kollegan uusista ideoista.  Ne ovat saattaneet aiheuttaa väheksymisen ja märehtimisen kostonkierteen, joka on jatkunut jo vuosia. Nämä joskus vähäpätöisetkin syyt ovat saattaneet johtaa heikkoon ja puutteelliseen vuorovaikutukseen.

Yksi tärkeimmistä organisaation menestystekijöistä on läsnäoleva kommunikointi ja sitä kautta syntyvät positiiviset ihmissuhteet. Organisaatioiden ja tiimien vuorovaikutus koostuu jokaisesta pienestä hetkestä, jolloin toimijat ovat tekemisissä keskenään. Yleisin ongelma on, ettemme ole tietoisesti läsnä noissa tilanteissa. Kun keskustelemme kollegoiden kanssa, mietimme vielä edellistä keskusteluamme tai murehdimme jo seuraavia odottamassa olevia tehtäviä. Emme oikeasti kuule, mitä toinen kertoo, koska mielemme on liian kiireinen. Nykyajan palavereiden todellisuutta on usein se, että ihmiset ovat kyllä paikalla, mutta eivät läsnä. Palavereihin tullaan kännyköiden ja kannettavien kanssa, ja jatkuvasti ollaan netin äärellä. Aina uuden sähköpostin tullessa aukaistaan se ja samalla surffaillaan netissä ja facebookissa. Ollaan olevinaan läsnä. Tosiasia on, että moneen asiaan ei pysty keskittymään yhtä aikaa. Vaikka sähköpostin lukemista yritetään peitellä, muut aistivat läsnäolottomuuden ja huonon keskittymisen. Tämä johtaa usein ärtyneisyyteen ja negatiiviseen energiaan.

Jokainen kohtaaminen organisaatiossa kollegoiden kesken, oli se sitten lyhyt tai pidempi, synnyttää joko positiivista tai negatiivista energiaa. Läsnäoleva kommunikointi synnyttää yleensä positiivista energiaa ja auttaa ymmärtämään toisiamme ja toistemme näkökulmia. Sen avulla pystymme kehittämään vuorovaikutustamme huomattavasti sekä töissä, kotona että vapaa-ajalla. Matti Nykäsen filosofinen kannanotto organisaatioiden toimintaan osui aikoinaan naulankantaan – ”jokainen chäänssi on mahdollisuus”. Jokainen ihmisten välinen kohtaaminen on mahdollisuus uuteen läpilyöntiin. Kohtaamisemme ovat aina mahdollisuuksia arvonantoon ja positiivisen energian latautumiseen.

Positiivinen energia on avain organisaation toimivuudelle ja luovuudelle, ja se auttaa ihmisiä kukoistamaan työpaikalla nuutumisen sijasta. Läsnäoleva kommunikointi on elinehto kaikille ihmissuhteille. Se synnyttää positiivista energiaa myös kotioloissa. Aitoon, läsnäolevaan kommunikointiin keskittymällä moni parisuhde saisi uutta kipinää.

Lähteet:

(*1) Cavanagh, M. J. (2006). Coaching from a systemic perspective: A complex adaptive conversation. In D. Stober & A. M. Grant (Eds.), Evidence based coaching handbook. Hoboken, N J: John Wiley & Sons.

 (*2) Barter, J. 2009. Läsnäolo parisuhteissa. Julkaisematon luento. Sydney.

Mainokset

2 thoughts on “Läsnäoleva kommunikointi työpaikalla

  1. Läsnäoleva kuuntelu on hyvä juttu. Erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Toisaalta sisäänpäin kääntynyt ”transsitilakin” on mielestäni yhtä hyvä juttu. Esimerkiksi aktiivinen mielikuvatyöskentely edustaa minulle tätä tilaa. Ja yleensä luovuus. Mikä kummallisinta tässä sisäänpäin kääntyneessä tilassa voi olla mahdollista myös rikkoa yliyksilöllisiä rajoja. Lähteä resonoimaan samaan tahtiin toisten ihmisten kanssa. Voisimme ottaa tästä esimerkiksi jazzimprovisaation. Onko siis niin, että läsnäolon tilan voi saavuttaa myös sisäänpäin kääntyneen tilan kautta?

  2. Moikka Katarina!
    Ja iso kiitos hyvästä kommentista. Hyvä pointti sinulla tuosta luovasta tilasta. Psykologian puolella tuo kuvaamasi tila on määritelty flow tilaksi. Kyseessä on siis inspiroiva ja luova tila, jossa kaikki tekeminen tuntuu helpolta ja jossa olemme työn imussa niin sanotusti. Tuossa tilassa yleensä saamme paljon aikaiseksi ja tekeminen tuntuu mukavalle. Musiikissa varsinkin tuohon flow tilaan pääseminen on tavoiteltavaa ja edellytys huippusuoritukselle. Sekä flow:ssa, että läsnäolossa on kyse siitä, että olemme läsnä tässä hetkessä. Läsnäolo on aika lähellä flow:ta, mutta eroavaisuutena on, että flow:ssa on yleensä tavoite ja haaste, joka imuttaa ja innostaa luovaan tilaan. Tietoinen läsnäolo ei välttämättä ole sidoksissa tavoitteeseen ja haasteeseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s