Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Oikeanlaisen tunnelmatilan luominen synnyttää positiivisia tunteita ja luovuutta

4 kommenttia

Luovuus on ollut esillä työelämään liittyen jo useamman vuoden ajan, välillä jopa kirosanaksi muuttuen. Useammat meistä tekevät tavalla tai toisella ”aivoteollista” tietotyötä, joka vaatii säännöllistä uusien ajatusten ja ideoiden tuottamista. Luovuuteen liittyvissä tutkimuksessa on yhä voimakkaammin tuotu esiin aistien ja ympäristön merkitys osana luovaa prosessia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi musiikin, tuoksujen ja värien roolia yksilön luovuuden edistäjänä. Neurotieteen parissa on todistettu, miten ympäristö vaikuttaa aivojen toimintaan ja aivoissa koettu positiivisuuden tunne vapauttaa endorfiiniä, edesauttaen yksilön luovuutta ja hyvinvointia. (*1)

Tutustuin sisustusarkkitehti Maaretta Tukiaisen ajatuksiin tunnelmatilasta ja sen luomisesta. Maaretta on myös innostunut positiivisesta psykologiasta, ihmisten työhyvinvoinnista ja luovuudesta. Hän on julkaissut Luova tila – tulevaisuuden työpaikka -kirjan, jossa hän luo lyhyesti katsausta myös talouselämän tulevaisuuteen. Kirjassaan hän siteeraa, miten olemme siirtyneet huomiotalouden ja elämystalouden kautta merkityksiin, ”joita voidaan välittää vain, jos työpaikoilla osataan luoda oikeanlainen tunnelma. Olemme siirtyneet tunnelmatalouden aikaan” (*1). Maaretan ajattelua fyysisestä tunnelmatilasta ja sen vaikutuksesta yksilön tunnelmaan ja luovuuteen tukee positiivisen psykologian uranuurtajan Barbara Fredricksonin tutkimukset positiivisista tunteista. Positiivisilla tunteilla on todettu olevan paljon hyötyjä ihmisille. Niiden on todettu johtavan muun muassa parempaan terveyteen, parempaan psykologiseen hyvinvointiin, laajempaan ja luovempaan ajatteluun sekä sinnikkyyteen ja pitkäjänteisyyteen (*2).

 

Kun tunnemme stressiä, huolestuneisuutta tai muita negatiivisia tunteita, ajattelumme ja toimintamme kapeutuvat. Tämän lienee jokainen itsekin huomannut. Negatiivisuuskierteelle löytyy tieteellinen selitys. Sen mukaan negatiiviset tunteet aiheuttavat negatiivista ajattelua, jolloin ajattelumme kutistuu ja kapeutuu (*3). Olet varmaan kokenut, miten stressitilanteissa sinusta tuntuu kuin koko maailma kaatuisi päälle, etkä pysty tarkastelemaan omaa tilannettasi kovinkaan objektiivisesti. Tällaisella hetkellä käperrymme helposti omaan surkeuteemme ja aiheutamme negatiivisuuskierteen. Sen seurauksena aloitteellisuus ja asioihin tarttuminen ovat haasteellisia. Tuntuu, ettei pysty tarttumaan mihinkään tekemiseen, eikä saa mitään aikaiseksi.

Sen sijaan positiivisuuskierteessä ajattelumme on luovaa ja optimistista, ja näemme useita näkökulmia ja ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia. Positiivisuuskierteessä saamme tehokkaasti asioita aikaiseksi ilman hampaiden kiristelyä ja jatkuvaa äärimmäisyyksiin virittäytymistä. Johtaaksemme päivittäin omaa positiivisuuskierrettä, on turvallisen kotipesän ja inspiroivan tunnelmatilan rakentaminen tärkeää. Jokainen voi vaikuttaa jollakin tasolla esimerkiksi omaan työympäristöönsä: millainen näköala edessä on, mitä värejä ympäriltä löytyy, millaisia tuoksuja jne. Aina ei voi vaikuttaa fyysiseen ympäristöön tunnelmatilaa luodakseen, mutta pienilläkin asioilla pystyy luomaan itselleen turvallisen ja positiivisia tunteita herättävän kotipesän. Itse rakennan tunnelmatilaani mm. Jasminen teen tuoksun sekä ulos suuntautuvan avaran ja valoisan näkymän avulla. Lisäksi hyvä työtuoli, tietyt symbolit ja valokuvat työpöydän yläpuolella sekä inspiroiva musiikki luovat oikeaa tunnelmaa ja saavat minut positiiviselle vireelle asettuessani tietokoneen ääreen. Miten sinä luot omaa tunnelmatilaasi?

 

 

Viitteet:

(*1), Tukiainen, M. 2010. Luova tila – tulevaisuuden työpaikka. Rakennustieto Oy.

(*2), Tugade, M. M., & Fredrickson, B. L. (2004). Resilient Individual Use Positive Emotions to Bounce Back From Negative Emotional Experiences. Journal of Personality and Social Psychology, 86(2), 320-333.

(*3,  Fredrickson, B. L. (2000). Cultivating Positive Emotions to Optimize Health and Well-Being. Prevention & Treatment, 3.

Mainokset

4 thoughts on “Oikeanlaisen tunnelmatilan luominen synnyttää positiivisia tunteita ja luovuutta

  1. Olen mietiskellyt Mashlowin tarvehierarkiaa ja mm. päätynyt siihen tulokseen, että se toimii ainakin minulla. Tässä hierarkiassa luovuus kuuluisi ylimpiin, vähiten merkitseviin tarpeisiin.

    http://perseedellapuuhun.wordpress.com/2010/06/29/4-luovuutta-etsimassa/

  2. Tunnelmatila. Minulle se on vieras käsite. Tulee mieleeni, että onko kyseessä kenties sama kuin ”flow-tila”? Flow-tilan puolestaan ajattelen olevan eräänlainen transsitila, hypnoottinen tila, jossa ihminen on sisäänpäin kääntyneessä olotilassa, jossa ulkopuolinen todellisuus katoaa ja menettää merkityksensä. Eri paradigmoissa kai samat ajatukset käsiteellistetään ehkä eri tavoin. Flown ajattelen paljastavan minuuden ja erilaiset peilit, jonka kautta näkökulmat leikkivät. Flow tilan ajattelen voivan myös syntyä ryhmässä, jossa sen eri jäsenet saavuttvat toisiinsa ”transpersonaalisen” yhteyden, jolloin myös muu ympäristö häviää, ja alkaa syntymään uutta ymmärrystä, tietoisuuden laajenemista.
    Mielestäni luovuus on hyvin tärkeä ihmisen tietoisuuden laajentamisen keskeinen elementti. Yhtään uutta ajatusta ei synny ilman luovuutta. Luovuuden kautta ihminen ylittää itsensä tieteissä ja taiteissa. Jos ei ole luovuutta, emmekö ole vain toisiamme matkivia apinoita?
    Ehkä tarvitsin tunnelmatilani saavuttamiseen kuhmolaisen maiseman. Toisaalta nykyään, harjoittelun jälkeen, kykenen saavuttamaan luovan tilani melkein missä vain.

  3. Näinhän sen pitäisi mennä, mutta entä, jos työympäristö on sellainen, että negatiivisen johtajuuden alla on hankala tehdä töitä ja omaa luovuutta ei voi käyttää, koska johtaja haluaa pitää langat niin tiukasti omissa käsissään, että työntekijän kykyyn hoitaa oma työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ei luoteta. Tarkkaillaan, kytätään, luodaan toimintamallit valmiina, eriäviä mielipiteitä ei sallita ja jos on kovin näkyvä, omista ideoinneista rangaistaan. Jos on löytänyt iloa tuottavan ja TOIMIVAN tavan työskennellä, johtaja varmasti romuttaa sen, koska idea ei ollut hänen omansa jne. Muuta työtä ei löydy, mutta perhe on jotenkin elätettävä eli ei voi lähteä. Positiivista energiaa on hyvin haasteellista pitää yllä.

    Tiedostan toki, että oma työtilanne on länsimaisen, sanoisin vielä, että eurooppalaisen helppo. Kuinkahan ihmiset kehitysmaissa epäinhimillisissä sweatshopeissa pystyy pitämään mielialansa korkealla kun se näissäkin oloissa on joskus melko haasteellista.

  4. Katisar2 Lisää Makke Leppäsen näkökulmaan luovasta tilasta mielestäni hyvän huomion, että luova tila voi syntyä myös hyvässä seurassa. Näin olemme varmasti kokeneet. Tilojen suunnittelijana kohdistuu mielenkiintoni tiloihin. Arvelen, että kokiessani erilaisia tiloja, hahmottelen niitä onnistuneiksi sen näkökulman pohjalta, tuottaako tila positiivista virettä. Tuon energisen vireen luomiseen ei tarvita trendejä eikä välttämättä suurta taloudellista uhrausta. Se voi olla jokin erityinen paikka luonnossa, tai hökkelikin. Mutta uusia tiloja suunniteltaessa tulisi pyrkiä siihen, että tila toimisi lähes samoilla ehdoilla kuin musiikki, runous, kukat tai kauniit maisemat. Rakennussuunnitelmat voivat olla kuin laulun nuotistot. Rakennushankkeen toteuttajat vaikuttavat lopputulokseen ja syntyy todellinen tila, joka virittää luovuutemme tai ei. Jos ei, niin luovaan mielentilaan uskon tarvittavan enemmän omaa sisäistä ponnistusta, hyvää seuraa, tai muuta vahvistusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s