Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Ongelmien märehdinnästä onnistumiskeskeiseen ajatteluun…

Jätä kommentti

Olemme syntyneet oppijoiksi. Oppimisorienteinen ajattelumalli on lapsille se tyypillisin. Kasvatus ja ympäröivä yhteiskunta saattavat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti oppimishaluun. Vanhempien ja opettajien lahjakkuuskehut sekä koulujen arviointimallit vaikuttavat siihen, että hallitsevaksi ajattelumalliksi saattaa kehittyä suoritusorienteisuus. Kaikilla meillä on olemassa molemmat ajattelumallit. Mielenkiintoista on se, kumpi on hallitsevampi erilaisissa tilanteissa.

Viestimme usein ihmisen lahjakkuudesta. Se voi luoda suorittamisen painetta. Suoritusorienteisen  ajattelumallin taustalla saattaa olla jo lapsesta asti kuultu lause: ”Matti, olet niin lahjakas soittamaan ja laulamaan”, tai: ”Maija, saat koulussa varmasti aina hyviä numeroita, koska olet niin älykäs”, tai: ”Pekka, olet niin huippulahjakas jalkapallossa, että teet ottelussa varmasti enemmän maaleja kuin muut. ”

Carol Dweckin mukaan vanhempana, opettajana ja lasten kasvun tukijana meidän tulisi antaa palautetta ja palkita pääosin yrittämisestä, ahkeruudesta, periksiantamattomuudesta ja itsensä likoon laittamisesta. Oppimisorientaatio mahdollistaa rohkeuden hypätä epämukavuusalueelle huolimatta siitä, että ei ole sataprosenttisen varma onnistumisesta. Lapsia ja nuoria tulisi auttaa kohdistamaan ajatteluaan siihen suuntaan, että ”vaikka en tässä tehtävässä onnistu, voin siitä oppia ja tehdä asioita kenties toisin ensi kerralla”. Hieman karrikoiden, liian usein suorituskeskeisesti ajatellaan: ”Jos en onnistu, olen huono ihminen”.

Dweckin mukaan pystymme vaikuttamaan ajattelumalleihimme vanhemmallakin iällä.  Parisuhteessa, esimiestyössä, kollegoina ja harrastustoiminnassa meillä on mahdollisuus vaikuttaa toistemme ajattelun kehittymiseen. Pitää luoda ympäristöjä, jossa virheet ovat sallittuja. Siten tuemme ihmisten oppimisorientaatiota. Valmentaessani organisaatioita ja tiimejä törmään usein esimiesten perfektionismin kautta syntyneeseen kulttuuriin. Johtajien täydellisyyden tavoittelu voi johtaa ”varmistelu- ja hiimailukulttuurin” kehittymiseen työpaikoilla.

 

Ongelmakeskeisyydestä onnistumiskeskeiseen ajatteluun

Hyvä tapa tukea lapsiamme ja toisiamme on onnistumiskeskeisen ajattelun ja – palautteen kehittäminen: keskitetään fokus pääosin niihin asioihin, jotka ovat menneet hyvin. 80/20 -sääntö soveltuu hyväksi muistisäännöksi onnistumiskeskeiseen ajattelumalliin. Pääosa palautteesta eli 80 % kohdentuu onnistumisiin ja noin 20% niihin asioihin, joista voimme ensi kerralla ottaa oppia. Jos puututaan ongelmakeskeisesti pääosin epäonnistumisiin, saattaa mielemme jäädä jumiin epäonnistumismärehdintään. Tämän seurauksena emme uskalla jatkossa hypätä enää yhtä aktiivisesti epämukavuusalueelle oppimaan uutta.

Oheisessa liitteessä on upea tarina siitä, miten motivaatio ja oppimishalu vaikuttavat kasvuumme ja oman potentiaalimme saavuttamiseen:

http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/Nuorisovangista+tuli+kirurgi+ja+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riaseman+omistaja/1135265087184

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s