Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Mitä sellaista buddhamunkki tietää henkilökemiasta, mitä me emme tiedä?

Jätä kommentti

Psykologian näkökulmasta henkilökemiaan vaikuttavat monet asiat. Toisen ihmisen arvot ja yhteiset arvostuksen kohteet, sekä kommunikointityylimme ja aiemmat kokemuksemme. Usein kun puhutaan henkilökemiasta sanotaan, että se joko syntyy tai jää syntymättä. Ikään kuin emme pystyisi sen rakentumiseen vaikuttamaan. Monesti jätämme huomioimatta, että itse asiassa hyvän yhteyden rakentumiseen vaikuttaa varsin paljon se kuinka taitavia olemme luomaan tunneyhteyttä toiseen ihmiseen. Se on tärkeä taito, johon emme ole työelämässä syventyneet tarpeeksi.

Miten synnyttää tunneyhteyttä toiseen ihmiseen?

Professori Esa Saarisen innoittamana on viime aikoina tehty kaksikin vuorovaikutukseen liittyvää tärkeää väitöskirjaa. Helmikuussa 2012 julkaistiin Merja Fischerin väitöskirja positiivisesta vuorovaikutuksesta organisaatioissa. Tutkimus osoitti, että positiiviset tunteet ja positiivinen ilmapiiri vaikuttavat palveluliiketoiminnan kokonaiskannattavuuteen. Merjan mukaan tuottavuus syntyy ihmisissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tunneyhteydellä on siis väliä. Myös taloudellisesti.

Toinen merkittävä väitöskirja on viime viikolla julkaistu Frank Martelan työ. Hän tutki vanhustenhoitoa., ja osoitti miten resurssien sijaan kohtaamisen tapa ja laatu ovat tärkeimpiä tekijöitä vanhustenhoidon onnistumisessa. Väitöskirjassaan Frank syventyi hoitajan ja vanhuksen väliseen kohtaamiseen. Hänen tärkein havaintonsa oli, “että parhaimmillaan lyhyetkin hoitohetket voivat kasvaa täyteen inhimillistä lämpöä ja vastavuoroista välittämistä. Hän kutsuu näitä hetkiä hoivayhteyden hetkiksi. Frankin mukaan niiden muodostuminen edellyttää sekä hoitajalta että vanhukselta tahtoa olla läsnä kyseisessä hetkessä ja valmiutta avautua toinen toiselleen, kohdata toinen ihmisenä”.

Tunneyhteys ja psykologinen pääoma

Tutkimusten mukaan työntekijät sitoutuvat organisaation, jos esimies osaa luoda tunneyhteyden. Tunneyhteyden mahdollisuus syntyy yleensä muutaman sekunnin kohtaamisissa, joita emme usein osaa huomioida johtamisessa ja kommunikoimisessamme. Hyvässä tunneyhteyden kokemuksessa syntyy paljon miellyttävää tunnetta ja positiivista energiaa. Sekä negatiivinen että positiivinen energia tarttuvat ihmisestä toiseen. Myös yksilön ja tiimin toivo ja sinnikkyys vahvistuvat ihmisten välisten tunneyhteyden ja –yhteyksien tunteesta, välittämisen kokemuksesta.

Kiireettömyyden aistimus synnyttää tunneyhteyttä

Tunneyhteyden tuntemukseen vaikuttaa vahvasti kiireettömyyden tunne. Stressi sekä liika tavoite – ja tehtävälistaorientoituneisuus kohtaamistilanteissa pitävät mielen koko ajan tulevaisuudessa. Me ihmiset olemme toisillemme toivon ja itseluottamuksen välittäjiä. Tunneyhteys syntyy siis läsnäolosta – sen synty vaatii rentoutta, myönteistä energiaa ja joustavuutta. Se, että samaan aikaa lukee sähköposteja ja on kuuntelevinaan, ei toimi. Vaikka kuinka yrität tehdä kahta asiaa samaan aikaa, toinen ihminen aistii oletko läsnä. Läsnäoloa ei voi feikata.

Osallistuin muutama vuosi sitten isoon johtamisseminaariin Sydneyssä, Australiassa. Pitkään buddhalaisuutta harjoittanut munkki kertoi seminaarissa, miten elämässämme olisi vähemmän ongelmia ja konflikteja, jos muistaisimme aina kysyä itseltämme kolme tärkeää kysymystä. Hän totesi, että tulemme pärjäämään kaikessa elämässämme ja erityisesti johtajina, jos muistamme aina kysyä itseltämme nämä kysymykset. Niiden avulla elämämme on laadukkaampaa niin parisuhteissa, perheissä kuin työpaikoillakin.

Elämämme kolme tärkeintä kysymystä:

1. Kysymys – Mikä on tärkein hetki elämässämme?
Tärkein hetki elämässämme on tämä hetki. Meillä ei ole muita hetkiä. Eilinen on mennyttä ja huominen on tulevaisuutta. Meillä on vain tämä hetki ja hyvinvointimme syntyy tässä hetkessä.

2. Kysymys – Kuka on elämämme tärkein ihminen?
Tärkein ihminen on se ihminen, kenen tai keiden kanssa parhaillamme olemme. Olen juuri nyt heidän kanssaan ja siksi he ansaitsevat täyden huomioni. Tässä hetkessä ei ole muita ihmisiä. Jos olen yksin, olen läsnä itselleni.

3. Kysymys – Mikä on elämämme tärkein tehtävä?
Tärkein tehtävämme on välittäminen ja kuuntelu. Meillä on vain tämä hetki ja tämä ihminen kanssamme juuri nyt. Tärkein tehtäväni on välittää hänestä ja olla täysillä läsnä tässä tilanteessa. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi.

Miten voisit synnyttää omassa työssäsi kiireettömyyden tunnetta? Millä tavoin voit edesauttaa tunneyhteyttä omassa vuorovaikutuksessasi?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s