Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Negatiivisuuden hyväksyminen on osa positiivista psykologiaa ja kukoistavaa elämää

6 kommenttia

Kuva: Leslie La Macchia

Kuva: Leslie La Macchia

Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista ajattelua tai hyvän elämänlaadun tuntemuksia. Sen tarkoituksena ei ole tutkia, miten ihminen voisi välttyä negatiivisuudelta. Kuten olemme aiemmin todenneet positiivisen psykologian vastakohta ei ole ”negatiivinen psykologia”. Inhimillisenä yksilönä olemiseen kuuluu myös huonommat päivät ja alamäet, negatiiviset mielentilat ja tunteet. Meille on luonteenomaista ja tarvittavaa kokea myös pettymyksiä. Epäonnistumisetkin voidaan hyväksyä osana inhimillistä elämää. Tässä asiassa ilmenee usein eroa positiivisen psykologian ja perinteisen self-help -kirjallisuuden välillä. Positiivisen ajattelun kirjat ja oppaat tuovat pääsääntöisesti esiin vain positiivista ajattelua ilman mainintaa negatiivisen ajattelun ja tunteiden tarpeellisuudesta ja hyväksynnästä ihmisen elämässä.

Hyvään elämään kuuluvat myös epämukavat tunteet

Yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista positiivisen psykologian alalla on ollut tutustua Barbara Fredricksonin ajatuksiin positiivisista tunteista. Hän on alan johtava tutkija maailmassa tällä alueella. Hänen mukaansa avaintekijä ihmisen hyvässä elämässä on positiivisuuden ja negatiivisuuden välinen suhde. Tutkimuksen mukaan kukoistavan ja psykologisesti hyvinvoivan yksilön positiivisuus-negatiivisuussuhde on 3:1. Suhde ei ole siis esimerkiksi 3:0. Tarkoittaen, että hyvinvoivat ihmiset eivät koskaan kokisi epämukavia ja epämiellyttäviä tunteita. Tämä tukee sitä ajatusta, että negatiivisuus kuuluu osana hyvään elämään. Tärkeintä on ymmärtää tuo suhdeluku ja silloin tällöin tarkkailla omaa tunneilmastoa ja positiivisen ja negatiivisten tunteiden suhdetta.

Vaikka hyväksymmekin negatiivisuuden ja epämiellyttävät tunteet osana ihmisenä olemista, meidän ei tule jäädä negatiivisuuskierteeseen liian pitkäksi aikaa. Negatiiviset tunteet supistavat ajatteluamme ja sysävät meidät riutuvaan ja nuutuvaan toimintaan. Johtaakseen omaa tunneilmastoa, jokaisen on hyvä kirkastaa omat tavat vaikuttaa omiin tunteisiin. Jollekin se voi olla kymmeneen laskeminen, toiselle se on hyvän musiikkikappaleen kuuntelu, joku lähtee metsään kävelylle ja joku harrastaa joogaa. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oma tunnetila, työstää sitä tietoisesti ja pyrkiä muokkaamaan omaa positiivisuus-negatiivisuus -suhdetta terveeseen suuntaan.

VINKKI NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN VAIKUTTAMISEEN:

Kuvittele epämiellyttävä tunne sylissäsi kuin pieni vauva, jota haluat lohduttaa. Keinuttele tunnetta kevysti mielessäsi puolelta toiselle. Huomaa, miten saat etäisyyttä tunteeseen ja pikku hiljaa se laimenee ja epämukava tunnetila heikentyy.

 

Katso Barbara Fredricksonin YouTube-video positiivista tunteiden merkityksestä:

(valitettavasti ei tekstitystä Suomeksi)

Lähteinä:

Ben-Sharar, T. 2009.  Julkaisematon luento. The Foundation of Positive Psychology -kurssi. Pennsylvanina yliopisto, USA.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes seminaari. Sydney.

Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009

Advertisements

6 thoughts on “Negatiivisuuden hyväksyminen on osa positiivista psykologiaa ja kukoistavaa elämää

  1. Tätä tekstiä luin positiivisella mielellä! Olen kokenut nimittäin vastenmielisyyttä positiivista psykologiaa kohtaan juuri sen vuoksi, että mielestäni elämään kuuluu myös negatiiviset tunteet. Jos ajatellaan pelkästään positiivisesti, ja kielletään ihmiseltä negatiiviset tunteet, kielletään häneltä samalla mahdollisuus oman tunteen tulkinnan avaamiseen ja entistä vahvemman identiteetin rakentamiseen.
    Monet yksilöt kärsivät yhteisössämme yhteisönsä taakoista, joita epäoikeudenmukainen elämäntapamme siirtää yksilöiden kannettavaksi. Psykiatri Martti Siirala on kirjoittanut paljon näistä taakoista. Professori Bruce Alexander on myös kirjoittanut addiktiivisesta kulttuuristamme, jossa ihmisyhteisöjä ja kokonaisia kultuureita on hajoitettu, minkä vuoksi ihmiset ovat alkaneet voimaan pahoin. Tällaisissa tilanteissa ei riitä, pelkästään myönteinen ajattelu, vaan tarvitaan uhriutumisen sijaan aktiivista toimintaa, jossa puututaan vääryyksiin ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
    Tunteet ovat viestintuojia, ja niitä kaikkia tarvitaan.
    Negatiivinen asioiden vatvominen on kuitenkin hankala kierre, johon lääkkeeksi tarjoan tietoisuustaitojen harjoittamista jossain muodossa.

    • Hei Kati! Oikein kiva kuulla, että tämä mielikuva tuli oikaistua. Positiivinen psykologia pyrkii tutkimaan ihmisyyttä ja hyvinvointia hyvin realistisen linssin kautta. Sen tutkimusalueita ovat siten myös aihepiirit, kuten vastoinkäymisistä selviäminen ja post-traumaattinen kasvu. Huomion kohdentaminen yksilön potentiaaliin ja kasvualueisiin ei voi tulla ymmärtämättä kärsimystä, joka on osa ihmisyyden kokemusta tavalla tai toisella.

      Lämpimin terveisin,
      Emilia : )

  2. Olen varma siitä ettei onnellisuudelle tai hyvälle elämälle ole olemassa mitään mopobensan sekoitussuhdetta 3:1. Elämäntilanteet ja olosuhteet vaihtelevat ja olennaista on säilyttää vastoinkäymisistä huolimatta positiivinen yleisote elämään. Tarjolla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa; olosuhteisiin sopeutuminen tai niiden muuttaminen suotuisampaan suuntaan.

    Positiivinen psykologia kompastuu uskottavuuden osalta sen omiin oppeihin. Kaikki on huippua, haastavaa, mahtavaa yms. pinnallista jenkkisloganihömppää ja lopulta positiivisuus ja onnellisuus kärsii käsitteenä inflaation. Todellinen tieteellinen tai käytännön kannalta oleellinen sisältö näyttää jäävän kovin ohueksi.

    Näillä tiedoilla kyse on lähinnä uskontoon verrattavissa olevasta hurmoksellisesta julistamisesta, jossa maallikkosaarnaajiin verrattavissa olevat positiivisuuspsykologit kiertelevät maakunnissa julistamassa ilosanomaa korvausta vastaan ja seurakunta nyökyttelee. Kritiikkiä esittävät ovat joko kateellisia henkilöitä tai ”negatiivisuuden epäjumalia”, jotka sotkevat seurakunnan kuviot (ja psykologien tulot) 🙂

  3. Hei Ukko, oikein paljon kiitoksia kommentistasi ja siitä, että lähdit mukaan keskusteluun.

    Positiivisen psykologian on tarkoitus olla tasapainottamassa psykologian tutkimusta, joka vielä pari vuosikymmentä sitten oli kohdentunut tutkimaan yksinomaan ihmisen patologiaa eli sairautta. Tällä saralla on tultu eteenpäin isoin askelin, mutta samalla on ihmiselämän toinen puoli (hyvinvointi) jäänyt lähes huomiotta. Positiivisen psykologian keskiössä on ihmiselämän tutkiminen kaikkine siihen liittyvine elementteineen (ml. niin vastoinkäymiset kuin hyvinvointi). Se ei ole pelkkää onnellisuutta ja positiivisuutta (sen promotoima terve suhtautuminen elämään on jotain, mitä kutsuisin tässä yhteydessä realistiseksi optimismiksi). Jo tuo suuntaa antava 3:1 positiivisuus-negatiivisuus-suhde tuo ilmoille ajatuksen, että kaikki ei ole mahtavaa ja huippua koko ajan. Oma tutkimusalueeni positiivisen psykologian kentässä keskittyy sosiaalisten epäkohtien kuten perheväkivallan ehkäisemiseen ja siitä ylipäässeiden ihmisten auttamiseen. Tutkin myös trauman jälkeistä kasvua. Ei siis kovin positiivisia teemoja kumpikaan. Tulee päiviä, jotka toivoisimme voivamme välttää tai joiden muistot haluaisimme poistaa neokorteksimme sopukoista ikuisiksi ajoiksi. Elämä on kuitenkin ainutlaatuinen juttu ja on hyvä tietää, että on olemassa resursseja joiden avulla voimme nousta jaloillemme entistä vahvempina.

    Pelkkä sairauden puuttuminen ei ole hyvinvointia ja jos me tutkimme vain keskivertoisuutta niin me myös pysymme keskivertoina. Positiivisen psykologian ytimessä on ajatus, että me voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti pääsemme vaikeuksien jälkeen takaisin raiteille, ja miten valjastamme hyvät hetket palvelemaan tulevia päiviämme.

    Positiivinen psykologia pyrkii vastaamaan kysymykseen: voiko psykologia tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä hyvinvointia yhtä suuressa mittakaavassa, kuin tähän mennessä on onnistuttu poistamaan kärsimystä? Se keskittyy siis tutkimaan yksilön vahvuuksia ja voimavaroja heikkouden ja puutteiden tarkastelun sijaan.

    Lisää: https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/positiivinen-psykologia/

    Lämpimin terveisin,
    Emilia

  4. Negatiivisista tuntemuksista on hyvä ponnahtaa euforiaan.

    Silloin kun voi pahoin, jos haluaa sen loppuvan, joutuu työskentelemään kognitiivisesti, pääsee oivaltamaan, tekemään asioita saadakseen asiat parempaan suuntaan, yms. Tämä kaikki antaa lopulta kehittymisen ja saavuttamisen kokemuksen, suuren euforian. Sit voi vielä mielessään rakentaa kauniin tarinan siitä kaikesta.

    Epämiellyttävät lääketieteelliset toimenpiteet antaa aina muikean afterglown. En mä tiedä mihin se tarkalleen perustuu, ehkä keskushermosto haluaa palkita välittäjäaineilla jostain joka on tarpeellista ja hyödyllistä, tai sit mä oon vaan joku post-masokisti, tai ei toikaan oo kyllä ihan oikea termi. Mä vaan koen monet epämiellyttävät asiat hienoiksi ja siisteiksi heti jälkeenpäin, tai kamaluus on sillä mielenkiintoisella tavalla antoisaa jo silloin kuin se tapahtuu.

    Kantsii vaan hyväksyä se paska mikä tulee ja hypätä siihen ihan ite. Tuska päräyttää.

  5. Kyse vahvuuksien psykologiassa ei siis ole tutkimusta siitä, miten kielteiset kokemukset voidaan välttää tai jättää huomiotta, vaan pikemminkin siitä, miten myönteiset ja kielteiset kokemukset ovat suhteessa toisiinsa. (Baltes & Freund) Usein inhimillinen kasvu tapahtuu menetysten seurauksena.Positiivisen psykologian keskeisiä tutkimuskohteita ovat myönteiset kokemukset, persoonallisuuden piirteet sekä kansalaishyveet ja hyvä luonne. Lähtökohtana on ajatus siitä, että ihminen on universaali olento, mistä taas seuraa, että kaikissa kulttuureissa arvostetaan samankaltaisia asioita, universaaleja vahvuuksia kuten oikeudenmukaisuutta, viisautta, humaanisuutta, rohkeutta, kohtuullisuutta, itsehillintää ja hengellisyyttä. Ihmisen perustila on lievästi positiivisen kiinnostunut ja aktiivinen, joten liian helposti saavutettu mielihyvä ei tuo pysyvää onnea. Ponnistelun ja tekemisen kautta saavutettu flow-kokemus sekä kehittyminen arvokkaiksi koetuissa asioissa kuten vastuullisuus, sitoutuminen ja oikeudenmukaisuus edistävät onnellista elämää. (Ojanen 2004.)

    Positiivisessa psykologiassa ollaan kiinnostuneita ”tavallisesta ihmisestä”: siitä, mikä hänen kohdallaan toimii, on oikein ja voi muuttua paremmaksi (Sheldon & King, 2001). Jotenkin olisi myös osattava ymmärtää sitä, että useimmat ihmiset, kaikkien vaikeuksienkin keskellä, pystyvät elämään arvokasta ja tarkoituksellista elämää. Seligmanin mukaan (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000) positiivisen psykologian huomio kiinnittyy kolmelle tasolle:

    subjektiiviseen eli kokemusten tasoon (mm. hyvinvointi ja tyytyväisyys, toivo, optimismi ja onnellisuus), yksilöllisiin ominaisuuksiin ja voimavaroihin (mm. kyky rakastaa ja välittää, rohkeus ja anteeksiantaminen, viisaus, resilienssi eli kimmoisuus elämänkriiseissä) sekä positiivisiin instituutioihin, jotka tukevat ihmisiä kohti hyvää ja hyveellistä elämää. Selvästikin viimeksi mainittu on toistaiseksi jäänyt positiivisessa psykologiassa vähimmälle huomiolle, mutta tässä selvityksessä pääpaino on nimenomaan työssä ja työorganisaatioissa mahdollisina ihmisille hyvää tekevinä positiivisina instituutioina.

    Positiivisen psykologian taustalta löytyy antiikin filosofien, erityisesti Aristoteleen, näkemyksiä. Hänen muotoilemansa hyve-etiikka on vahvasti tämän psykologian haaran onnellisuuteen suuntautumisen taustalla. Aristoteleen hyve-etiikan kolme peruskäsitettä: arete (hyve), eudaimonia (onnellisuus) ja fronesis (käytännöllinen viisaus) heijastelevat nykytutkimuksessa hyveiden »multi-track» -luonnetta. Sen mukaan hyveellinen toiminta edellyttää hyvin syvää ja moniuloitteista mekanismia, joka ulottuu tunteisiin ja tunnereaktioihin, valintojen tekemiseen, kiinnostuksen suuntautumiseen ja ennakko-odotuksiin. (Mattila 2008.) Se, että vahvuutta kutsutaan syväksi vahvuudeksi tarkoitta vahvuuden monikerroksisuut-ta, aitoutta ja hyvää tekevyyttä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s