Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla


Jätä kommentti

Mitä tehdä kun lapsi huutaa ja raivoaa

Danielle MacInnes USA child on a beach

Kuva: Danielle MacInnes/Unsplash

Olet ehkä lukenut lähestulkoon kaikki psykologian kasvatuskirjat, yrität parhaasi ja silti lapsesi saa niin infernaalisia kiukkukohtauksia, että jäät usein ihmettelemään kuka hän oikein onkaan.

Onko jopa niin, että lapsesi käyttäytyy enkelimäisesti muiden ihmisten läsnä ollessa, mutta muuttuu paholaisesta seuraavaksi kun olette kahdestaan?

Hyvä uutinen on, että jos lapsesi käyttäytyy huonosti juuri sinun kanssasi, mutta ei juuri kenenkään muun, teet itseasiassa jotain oikein.

Kysyt – miten niin?

Kliinisen psykiatrian professori, aivo- ja mieliasiantuntija Dan Siegelin mukaan lapset käyttäytyvät huonosti juuri vanhempiensa ympärillä, koska he tuntevat olonsa tarpeeksi turvalliseksi tehdäkseen niin. Tämä on luonnollisesti pieni lohtu silloin, kun olet keskellä pahaa kiukkukohtausta…

Miksi lasten aivot toimivat näin?

Professori Dan Siegelin tutkimuksen mukaan aivoilla on tärkeä rooli ihmisen käyttäytymisessä (toki myös ympäristöllä on vaikutus) ja menee vuosia ennen kuin aivot saavuttavat optimaalisen toimintatason. Kestää itse asiassa hamaan aikuisuuteen, noin 25 vuotta, ennen kuin etummaisen aivolohkon täysi kehitys on saavutettu. Se on se osa aivoista, joka säätelee sosiaalista käyttäytymistä, määrää päätöksentekoa, auttaa keskittymisessä (mainitakseni muutamia toimintoja). Tämä hitaasti kehittyvä aivojen osa on se sama kaikkea ihmisen toimintaa valvova keskusyksikkö, joka säätelee myös lapsesi käyttäytymistä, kun hän on ihmisten ilmoilla.

Ympäristössä, missä lapsi ei tunne itseään täysin turvalliseksi, hän oppii säätelemään reaktioitaan. Kun lapsi on huolissaan esimerkiksi hyväksytyksi tulemisesta, hän paljon todennäköisemmin säätelee käyttäytymistään ja tunneperäisiä reaktioitaan. Tästä johtuu parempi käyttäytyminen esimerkiksi koulussa tai toisten aikuisten seurassa.

Oltuaan koko päivän ”varuillaan” toisten ihmisten kanssa, lapsesi saattaa tulla kotiin, rentouttaa reaktionsa ja näin kiukkukohtaus alkaa.

Pieni auringonsäde tässä on, että voit kiittää itseäsi seuraavan kerran, kun lapsesi huutaa hillittömästi. Annat hänelle turvallisen ympäristön, jossa hän voi ilmaista itseään ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta. Hän tuntee itsensä turvalliseksi sinun kanssasi ja tietää ettei voi menettää rakkauttasi. Lapsesi on turvallisesti kiintynyt.

Mitä voin tehdä kiukkukohtausten kanssa?

Mitä siis tehdä raivareiden kanssa? Totuus on, että ne voivat vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin negatiivisesti. Minulla on kotonani kerättynä iso pino kirjoja vanhemmuudesta ja luettuani aiheesta useita tutkimuksia olen tullut yhteen merkittävään tulokseen:

Ainoa henkilö, jonka toimintaan voit todella vaikuttaa massiivisten kiukkukohtausten aikana olet sinä itse. Ainoa asia mitä voit tehdä jäkikasvusi kamppaillessa etuotsalohkon oikosulun kanssa, on tarkkailla omia reaktiotasi ja käyttäytymistäsi. Tämä on vaikeaa, mutta tulet stressaamaan paljon vähemmän jos pystyt siihen.

Kiukkukohtaukset eivät ole opettavaisten tuokioiden aikaa

Kiukkukohtaukset eivät ole oikea aika käyttäytyä samalla tavalla kuin lapsesi. Usko pois, olen kokeillut tätä ja se ei toimi. Kiukkukohtauksen aikana emme valitettavasti myöskään voi korjata mitään suuria ongelmia.

Paras ja hellävaraisin asia, minkä voit näiden hetkien aikana tehdä, on hyväksyä tilanne ja pitää huoli siitä, että oma käyttäytymisesi ei pahenna tilannetta. Tällä tavoin ohjaat tilannetta myös omalla esimerkilläsi. Lapset voivat todellakin tehdä meistä aikuisia, eikö vain?

Lyhyesti: Kun rakas ’enkelipaholaisesi’ on keskellä räjähtävää kiukkukohtausta, yritä kokeilla jotain seuraavista taktiikoista:

  1. Kun alat tuntea itsesi kiukustuneeksi tai raivostuneeksi lapsesi käyttäytymisen takia, yritä saada hieman tilaa tapahtuneen ja oman reaktiosi välille. Hengitä syvään ja hitaasti ja yritä pitää taukoa. (Tiedän, kaikki sanovat samaa – mutta kokeile – se on ilmaista…)
  1. Ota tämä mahdollisuutena olla läsnä lapsesi tunteiden kanssa. Huomioi hänen tunteensa. Voit jopa käyttää sanoja kuten ”Ymmärrän” tai ”Näen miksi olet vihainen tästä asiasta.” Ole empaattinen ja osoita, että ymmärrät hänen tilanteensa. Kysy itseltäsi, miksi lapsesi käyttäytyy tietyllä tavalla.
  1. Ymmärrä, että jos lapsi on keskellä raivokohtausta, silloin et voi opettaa häntä. Tunneperäiset ja reaktiiviset aivojen osat eivät ole hänen kontrollisa alla. Huomioi tämä, odota että myrsky laantuu ja keskustele asiasta rauhallisest vasta, kun lapsi on rauhoittunut ja on vastaanottavaisempi.

Kasvatuskirjat ovat hieno perusta lapsen ja vanhemman väliseen psykologiaan. Ne ovat todella hyödyllisiä ’tavallisina’ aikoina ja niitä on kiehtovaa lukea. Pahoihin raivokohtauksiin ei kuitenkaan ole olemassa pikavastausta. Ne ovat kuitenkin hetkiä, jotka antavat tilaisuuden tarkastella omia reaktiotamme ja voimme yrittää tietoisesti luoda tilaa itsellemme ja lapsellemme tunteiden täyteen kokemiseen.

Melissa Georgiou
Opettaja, meditaatiokouluttaja ja health coach

Melissa Gergiou Australia
Melissa on koulutukseltaan opettaja. Hänellä on 15 vuoden kokemus opettajana toimimisesta Australiassa. Sen lisäksi hän on lasten kasvatuksen ja vanhemmuuden asiantuntija. Melissalla on kotona 2,5 vuotias poika, joka opettaa hänelle läsnäoloa ja hyväksymistä jokainen päivä.

Melissa on mukana järjestämässä lasten vanhemmille suunnattua Parenting Happiness –seminaaria Helsingissä 19.3. Mukana on suomalaisia vanhemmuuden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita Maaret Kalliosta Kaisa Jaakkolaan ja Ville Ojaseen. Mukana ovat myös Makke Leppänen ja Jarkko Rantanen.

Lisätietoa seminaarista: http://www.parentinghappiness.fi

 

Blogin lähdekirjallisuus:

Dr. Dan Siegel, M.D. & Tina Payne Bryson, Ph.D. (2014) No Drama Discipline: The Whole Brain Way to Calm the Chaos and Nurture your Child’s Developing Mind 

Mainokset


Jätä kommentti

Positiivisen vaikuttaminen mummospykologian avulla…

Miten vaikutetaan positiivisesti muihin ihmisiin organisaatioissa, johtajina, vanhempina tai valmentajina. Vastaus on mummopsykologia. Voit lukea lisää mummopsykologiasta Makken kirjoituksesta oheisessa linkissä:

http://psykologinenpaaoma.fi/2013/09/10/positiivisen-vaatimisen-psykologiaa/Image


1 kommentti

Miten kehittää omaa asennetta ja tahdonvoimaa!

Psykologinen pääoma on asennetta ja tahdonvoimaa

Psykologinen pääoma (Psychological Capital tai PsyCap) on yksi positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatio-opin ydinkäsitteistä. Psykologinen pääoma on yksilön ja yhteisön asennetta ja tahdonvoimaa, jota kuvaa oma-aloitteellisuus, yritteliäisyys ja toimeliaisuus. Se on vastuunottamista omasta elämästä sekä tosissaan olemista. Psykologisen pääoman kehittäminen on tapa kehittää omaa asennettasi kohti parempaa hyvinvointia ja onnellisuutta.

Psykologisessa pääomassa on kyse yksilön ajattelun, käyttäytymisen ja hyvinvoinnin kautta kumpuavista psykologisista resursseista, joita voidaan kehittää ja valmentaa. Psykologinen pääoma koostuu neljästä ulottuvuudesta eli ns. TOSI-mallista: tulevaisuususkosta, optimismista, sinnikkyydestä ja itseluottamuksesta. Yksilön osalta psykologinen pääoma vastaa kysymykseen, minkälaisia olemme ihmisinä ja miten käyttäydymme, ajattelemme ja toimimme. Juuri näistä kysymyksistä asenteessa on kyse. Miten ja millä laseilla suhtaudun eteentuleviin asioihin. Onnistummeko asioissa vai epäonnistummeko.

Psykologisella pääomalla on väliä. Sillä on tutkimusten mukaan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, elämän tyytyväisyyteen, hyvään työsuoritukseen sekä pidempiaikaiseen sitoutumiseen omaan työnantajaan.

Miten kehittää omaa psykologista pääomaa ja asennetta:

1.    Tee oman asenteesi lähtötilannetarkistus

Kysy säännöllisesti itseltäsi:

–       Minkälaista asennetta tällä hetkellä heijastan?

–       Miten voisin vahvistaa omaa itseluottamusta?

–       Näenkö itsessä ja muissa vahvuuksia ja potentiaalia vai puutteita ja heikkouksia?

 

2.     Luo itsellesi onnistumisareena

Ihminen voimaantuu onnistuessaan ja kasvaa saadessaan palautetta. Varmista, että sinulla on mahdollisuus jatkuviin pieniin onnistumisiin. Kiitä itseäsi päivittäin asioista, jotka ovat menneet hyvin ja joista voit olla kiitollinen. Näiden avulla voimistat itseluottamustasi sekä sinnikkyyden mielentilaa. Muista myös palkita itseäsi aina silloin tällöin.

Kysy itseltäsi päivittäin:

Missä onnistuin tänään?

Mistä voin olla kiitollinen tänään?

 

3.     Panosta oppimiseen ja hakeudu onnistujien joukkoon

Asenne on yhteydessä uuden oppimiseen ja ihmisenä kasvuun. Asenne myös tarttuu alitajuisesti ihmisestä toiseen. Optimismi ja tulevaisuusuko kehittyvät myönteisessä ja innostuneessa tunneilmastossa. Yritä päästä eroon negatiivisen asenteen säteilystä. Se syö energiaasi.

Lue kirjoja ja haasta itsesi oppimaan. Hakeudu myös sellaisiin ympäristöihin, jossa sinun on mahdollista keskustella ja oppia yhdessä muiden kanssa.

 

 

 Lähteet:

 

Luthans F., & Youssef, C.M. 2004. Human, social, and now positive psychological capital management: Investing in people for competitive advantage, Organizational Dynamics, 33(2): 143-160.‏

Luthans F, Avey, J.B, Avolio, B.J, Norman, S  & Combs,G.M 2006. Psychological capital development: toward a micro-intervention. Journal of Organizational Behavior. 27 (3):  387–393.

Luthans F, Luthans, K.W., Luthans, B.C. 2007. Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 47/1: 45-50.

Luthans, F., Avolio, B.J., Avey, J.B., & Norman, S.M. 2007. Positive psychological capital: Measurement and relationship with performance and satisfaction. Personnel Psychology, 60, 541–572.‏

Niittykangas. H. 2011. Yrittäjä yrittäjyyden ytimessä. Kauko-Valli, S. Saarikoski, A. & Häkkinen, R. (toim.): Positiivinen Psykologia yrittäjyydessä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Julkaisuja. N:o. 182/2011.

 


2 kommenttia

Tavoitteena löytää ihmisten uinuvat resurssit…

IMG_0652

Meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja lahjakkuuden alueemme. Meissä on yleensä enemmän kuin päälle näkyy. Oma historiamme ei välttämättä kerro meille, mitä voisimme parhaimmillamme olla.  Omien sekä läheisten ihmisten potentiaalien tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä osa positiivisen psykologian arjen sovellutuksia.

”En usko, että sinun pitäisi käyttää liikaa aikaa heikkouksien kehittämiseen. Hyvinvointi ja suurin tyytyväisyys elämässä kumpuaa omiin vahvuuksiin keskittymisestä ja niiden hyödyntämisestä” Seligman, 2008 

Toisen vahvuuksien tunnistamisen auttaminen ja tukeminen on yksi osa hyvää vanhemmuutta, opettajuutta ja johtajuutta. Se on osa hyvää ihmisyyttä. Omien vahvuuksien tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa, varsinkin jos olemme tottuneet kulttuuriin, jossa vahvuuksien tunnistamiseen ei keskitytä. Paljon yleisempää on heikkouksien osoittamisen kulttuuri, jossa keskitytään vikojen tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Ihmisen tekee onnelliseksi se, että hän saa toteuttaa henkilökohtaisia hyveitään ja luontaisia ominaisvahvuuksiaan jokapäiväisessä toiminnassa. Ihminen innostuu ja energisoituu siitä, että saa käyttää lahjakkuuden muotojaan. Insinöörejä tutkittaessa todettiin, että tuottavuudessa saattaa olla jopa kymmenkertainen ero työntekijöiden välillä.

Luonteenvahvuudet

Seuraavat kuusi henkilökohtaista hyvettä sekä 24 luonteenvahvuutta on esitelty Petersonin & Seligmanin teoksessa ”Character Strengths and Virtues”.

1. Viisaus

  • uteliaisuus
  • intohimo uuden oppimiseen
  • harkitsevaisuus ja avoin mieli
  • luovuus
  • perspektiivi, kyky hahmottaa kokonaisuuksia.

2. Luonteenlujuus

  • rohkeus
  • sinnikkyys
  • pitkäjänteisyys
  • rehellisyys.

3. Inhimillisyys – humaanisuus

  • ystävällisyys
  • kyky rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta
  • tunneälykkyys.
4. Oikeamielisyys ja oikeudenmukaisuus

  • kansalaishenki
  • uskollisuus ja lojaalius
  • oikeudenmukaisuus
  • johtajuus.

5. Kohtuus

  • anteeksianto/armahdus
  • itsehillintä
  • järkevyys/varovaisuus
  • nöyryys/kohtuus.

6. Ylittämiskyky ja transsendenssi

  • kauneuden ja taituruuden arvostaminen
  • kiitollisuus
  • toiveikkuus
  • merkityksen kokemiskyky
  • huumorintaju
  • into.

Lainattu: Leppänen & Rauhala, 2013.

Yllä oleva lista on hyvä tapa analysoda omia vahvuuksia. Poimi 4-5 mielestäsi parasta vahvuuttasi.

Olen itse jo useiden vuoden ajan yrittänyt keskittyä omien vahvuuksien parempaan hyödyntämiseen. Olen tehnyt säännöllisesti VIA-instituutin testin luonteevanhvuuksien tunnistamiseksi, ja se on auttanut minua kirkastamaan vahvuuksiani.

Alla muutama käytännön vinkki, joiden avulla voit tunnistaa omat vahvuutesi:

1)      Omat vahvuudet -testi (The VIA character strengths assessment)

http://www.viacharacter.org/www/

Testi on laajasti käytössä organisaatioissa ja oppilaitoksissa ympäri maailmaa. Testin tekeminen kestää noin 20 minuuttia. Se on valitettavasti vain englanniksi, joten kannattaa ottaa avuksi jokin web-sanakirja (esimerkkis http://www.sanakirja.org on ilmainen eikä vaadi rekisteröitymistä).

2)      Minä parhaimmillani -tehtävä (The Reflected Best Self)

Pyydä viideltä läheiseltä, kollegalta, kaverilta jne, lyhyt kuvaus tapahtumasta, jolloin olit parhaimmillasi. Pyydä heitä kuvaamaan, mitä tilanteessa tapahtui, miten toimit, mitä vahvuuksia käytit onnistumiseen ja analysointi, miksi juuri tuolloin olit positiivista virettä ja tuloksia aikaansaava, tehokas ja esimerkillinen toimija. Lähetä siis viesti ihmisille, joilta haluat palautteen ja pyydä vastaamaan muutaman viikon sisällä.  Esimerkiksi Facebook on oiva väline tämän tehtävän toteuttamiseen.

 

 Viitteet:

Green, S. 2009.  Julkaisematon luento. Applied Positive Psychology -kurssi. Sydneyn yliopisto, Australia.

Peterson, C. & Seligman, M.E. P. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification. Oxford: Oxford University Press.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes -seminaari. Sydney.

Cameron, K. (2008). Positive Leadership. San Francisco: Berret-Koehler Publisher.

Leppänen, M & Rauhala, I. 2013. Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Talentum


6 kommenttia

Negatiivisuuden hyväksyminen on osa positiivista psykologiaa ja kukoistavaa elämää

Kuva: Leslie La Macchia

Kuva: Leslie La Macchia

Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista ajattelua tai hyvän elämänlaadun tuntemuksia. Sen tarkoituksena ei ole tutkia, miten ihminen voisi välttyä negatiivisuudelta. Kuten olemme aiemmin todenneet positiivisen psykologian vastakohta ei ole ”negatiivinen psykologia”. Inhimillisenä yksilönä olemiseen kuuluu myös huonommat päivät ja alamäet, negatiiviset mielentilat ja tunteet. Meille on luonteenomaista ja tarvittavaa kokea myös pettymyksiä. Epäonnistumisetkin voidaan hyväksyä osana inhimillistä elämää. Tässä asiassa ilmenee usein eroa positiivisen psykologian ja perinteisen self-help -kirjallisuuden välillä. Positiivisen ajattelun kirjat ja oppaat tuovat pääsääntöisesti esiin vain positiivista ajattelua ilman mainintaa negatiivisen ajattelun ja tunteiden tarpeellisuudesta ja hyväksynnästä ihmisen elämässä.

Hyvään elämään kuuluvat myös epämukavat tunteet

Yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista positiivisen psykologian alalla on ollut tutustua Barbara Fredricksonin ajatuksiin positiivisista tunteista. Hän on alan johtava tutkija maailmassa tällä alueella. Hänen mukaansa avaintekijä ihmisen hyvässä elämässä on positiivisuuden ja negatiivisuuden välinen suhde. Tutkimuksen mukaan kukoistavan ja psykologisesti hyvinvoivan yksilön positiivisuus-negatiivisuussuhde on 3:1. Suhde ei ole siis esimerkiksi 3:0. Tarkoittaen, että hyvinvoivat ihmiset eivät koskaan kokisi epämukavia ja epämiellyttäviä tunteita. Tämä tukee sitä ajatusta, että negatiivisuus kuuluu osana hyvään elämään. Tärkeintä on ymmärtää tuo suhdeluku ja silloin tällöin tarkkailla omaa tunneilmastoa ja positiivisen ja negatiivisten tunteiden suhdetta.

Vaikka hyväksymmekin negatiivisuuden ja epämiellyttävät tunteet osana ihmisenä olemista, meidän ei tule jäädä negatiivisuuskierteeseen liian pitkäksi aikaa. Negatiiviset tunteet supistavat ajatteluamme ja sysävät meidät riutuvaan ja nuutuvaan toimintaan. Johtaakseen omaa tunneilmastoa, jokaisen on hyvä kirkastaa omat tavat vaikuttaa omiin tunteisiin. Jollekin se voi olla kymmeneen laskeminen, toiselle se on hyvän musiikkikappaleen kuuntelu, joku lähtee metsään kävelylle ja joku harrastaa joogaa. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oma tunnetila, työstää sitä tietoisesti ja pyrkiä muokkaamaan omaa positiivisuus-negatiivisuus -suhdetta terveeseen suuntaan.

VINKKI NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN VAIKUTTAMISEEN:

Kuvittele epämiellyttävä tunne sylissäsi kuin pieni vauva, jota haluat lohduttaa. Keinuttele tunnetta kevysti mielessäsi puolelta toiselle. Huomaa, miten saat etäisyyttä tunteeseen ja pikku hiljaa se laimenee ja epämukava tunnetila heikentyy.

 

Katso Barbara Fredricksonin YouTube-video positiivista tunteiden merkityksestä:

(valitettavasti ei tekstitystä Suomeksi)

Lähteinä:

Ben-Sharar, T. 2009.  Julkaisematon luento. The Foundation of Positive Psychology -kurssi. Pennsylvanina yliopisto, USA.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes seminaari. Sydney.

Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009


1 kommentti

Kunnianhimoinen, tuloksellinen ja onnellinen, mahdoton yhtälö?

Ihailemme kunnianhimoa: etsimme organisaatioihin ihmisiä, joilla on halua menestyä ja tehdä parhaansa. Kunnianhimoiset ihmiset ovat sinnikkäitä, eivät luovuta, he asettavat tavoitteensa korkealle ja tekevät kaikkensa saavuttaakseen ne.

Kunnianhimolla on myös joskus hintansa. Muutamia vuosia sitten sain itsekin tästä hyvän muistutuksen. Olin valmentamassa ison yrityksen johtoryhmää ja olimme työstämässä organisaatioon uutta strategiaa ja kirkastamassa seuraavan kolmen vuoden tavoitteita. Olin antanut valmistautumisohjeeksi johtoryhmäläisille käydä kotijoukkojensa kanssa läpi yrityksen uusia tulevaisuussuunnitelmia; organisaation viiden vuoden visiota, tavoitteita ja arvoja.

Aloittaessamme strategian läpikäyntiä, yksi organisaation johtoryhmäläisistä purskahti itkuun. Hän kuvaili kotonaan läpikäymäänsä keskustelua: hänen vaimonsa mielestä yrityksessä oli jo pitkään juhlapuheissa puhuttu läsnäolosta, tasapainosta ja perheen merkityksestä. Siis nimenomaan puhuttu. Vaimo oli ladannut täydeltä laidalta itse kokemaansa todellisuutta: hänen sanojensa mukaan yrityksessä asetettiin jatkuvasti niin kovia taloudellisia päämääriä ja tavoitteita, että he olivat kadottaneet sen mikä elämässä on arvokasta ja merkityksellistä. Tämä johtoryhmäläinen kertoi, ettei hänen vaimonsa halua lapsia hänen kanssaan: hän ei halua olla yksinhuoltajana lapselle, jonka isän ajatukset ovat koko ajan työssä. Vaimo oli kyllästynyt toteamukseen, että ’kyllä tässä muutaman kuukauden päästä sitten helpottaa, kun saamme sen ja sen kaupan ja sen ja sen projektin päätökseen’. Tuota muutamaa kuukauden päästä tapahtuvaa helpotusta hän oli odottanut jo lähes kymmenen vuotta. Tälle johtoryhmäläiselle mikään ei ollut tärkeämpää elämässä kuin saada omia lapsia. Vuosien varrella aika oli juossut, ja hän oli jättänyt lasten hankkimisen organisaation kannalta ’sopivaan’ saumaan. Hän oli odottanut sitä oikeaa hetkeä jo vuosia.

Onko onnellisuus ja tuloksenteko samaan aikaan mahdollista?

Yrityksen johtajan taloudelliseen tulokseen perustuva kunnianhimo oli vuosien saatossa ohjannut johtamaansa organisaatiota suorituskeskeisyyteen – suorittamisen oravanpyörään, jossa vain taloudellisella tuloksella oli merkitystä. Sellaiseen pyörään, jossa asetettiin aina vain kovempia ja kovempia taloudellisia tavoitteita. Hänen kunnianhimonsa oli muuttunut yhteisölliseksi suorittamiseksi, jossa kauniit puheet elämän tasapainosta jäivät paperille.

Moni yritys etsii suorittamisen oravanpyörässä juoksemiseen isompia lenkkareita. Ne eivät kuitenkaan ratkaise mitään. Tarvitaan uutta ajattelua. Merkitykselliseen työelämään ja terveeseen kunnianhimoon kuuluu elämän ja perheen tasapainon huomioonottaminen. Suomen parhaissa yrityksissä (Great Place to Work mittauksen TOP 10 yritykset) osataan johtaa samaan aikaan onnellisuutta ja taloudellista tulosta. Niissä juhlapuheet on viety käytäntöön. Voisiko taloudellinen voitto ja organisaatioiden menestys olla sittenkin seuraus työtyytyväisyydestä ja työntekijöiden perheille tuotetusta merkityksellisyydestä ja onnellisuudesta?

Osaatko johtaa omaa kunnianhimoasi?

Johtajat ovat yleensä erittäin kunnianhimoisia. Kunnianhimo on tarttuvaa. Tavoitteelliset esimiehet saavat yleensä muut mukaan. Kunnianhimoa on monenlaista. On kunnianhimoa joka edesauttaa merkityksellistä elämää, on myös kunnianhimoa joka kaventaa elämäämme.
Kumpaa kunnian HIMOA sinä omaat ja johdat?

MUISTA:
Välillä on hyvä pysähtyä ja tarkastella omaa ja perheen elämää ja tehdä onnellisuuden ja hyvinvoinnin tilinpäätös. Ota koko perhe mukaan avoimeen dialogiin yhteisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista.


Jätä kommentti

Mitä sellaista buddhamunkki tietää henkilökemiasta, mitä me emme tiedä?

Psykologian näkökulmasta henkilökemiaan vaikuttavat monet asiat. Toisen ihmisen arvot ja yhteiset arvostuksen kohteet, sekä kommunikointityylimme ja aiemmat kokemuksemme. Usein kun puhutaan henkilökemiasta sanotaan, että se joko syntyy tai jää syntymättä. Ikään kuin emme pystyisi sen rakentumiseen vaikuttamaan. Monesti jätämme huomioimatta, että itse asiassa hyvän yhteyden rakentumiseen vaikuttaa varsin paljon se kuinka taitavia olemme luomaan tunneyhteyttä toiseen ihmiseen. Se on tärkeä taito, johon emme ole työelämässä syventyneet tarpeeksi.

Miten synnyttää tunneyhteyttä toiseen ihmiseen?

Professori Esa Saarisen innoittamana on viime aikoina tehty kaksikin vuorovaikutukseen liittyvää tärkeää väitöskirjaa. Helmikuussa 2012 julkaistiin Merja Fischerin väitöskirja positiivisesta vuorovaikutuksesta organisaatioissa. Tutkimus osoitti, että positiiviset tunteet ja positiivinen ilmapiiri vaikuttavat palveluliiketoiminnan kokonaiskannattavuuteen. Merjan mukaan tuottavuus syntyy ihmisissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tunneyhteydellä on siis väliä. Myös taloudellisesti.

Toinen merkittävä väitöskirja on viime viikolla julkaistu Frank Martelan työ. Hän tutki vanhustenhoitoa., ja osoitti miten resurssien sijaan kohtaamisen tapa ja laatu ovat tärkeimpiä tekijöitä vanhustenhoidon onnistumisessa. Väitöskirjassaan Frank syventyi hoitajan ja vanhuksen väliseen kohtaamiseen. Hänen tärkein havaintonsa oli, “että parhaimmillaan lyhyetkin hoitohetket voivat kasvaa täyteen inhimillistä lämpöä ja vastavuoroista välittämistä. Hän kutsuu näitä hetkiä hoivayhteyden hetkiksi. Frankin mukaan niiden muodostuminen edellyttää sekä hoitajalta että vanhukselta tahtoa olla läsnä kyseisessä hetkessä ja valmiutta avautua toinen toiselleen, kohdata toinen ihmisenä”.

Tunneyhteys ja psykologinen pääoma

Tutkimusten mukaan työntekijät sitoutuvat organisaation, jos esimies osaa luoda tunneyhteyden. Tunneyhteyden mahdollisuus syntyy yleensä muutaman sekunnin kohtaamisissa, joita emme usein osaa huomioida johtamisessa ja kommunikoimisessamme. Hyvässä tunneyhteyden kokemuksessa syntyy paljon miellyttävää tunnetta ja positiivista energiaa. Sekä negatiivinen että positiivinen energia tarttuvat ihmisestä toiseen. Myös yksilön ja tiimin toivo ja sinnikkyys vahvistuvat ihmisten välisten tunneyhteyden ja –yhteyksien tunteesta, välittämisen kokemuksesta.

Kiireettömyyden aistimus synnyttää tunneyhteyttä

Tunneyhteyden tuntemukseen vaikuttaa vahvasti kiireettömyyden tunne. Stressi sekä liika tavoite – ja tehtävälistaorientoituneisuus kohtaamistilanteissa pitävät mielen koko ajan tulevaisuudessa. Me ihmiset olemme toisillemme toivon ja itseluottamuksen välittäjiä. Tunneyhteys syntyy siis läsnäolosta – sen synty vaatii rentoutta, myönteistä energiaa ja joustavuutta. Se, että samaan aikaa lukee sähköposteja ja on kuuntelevinaan, ei toimi. Vaikka kuinka yrität tehdä kahta asiaa samaan aikaa, toinen ihminen aistii oletko läsnä. Läsnäoloa ei voi feikata.

Osallistuin muutama vuosi sitten isoon johtamisseminaariin Sydneyssä, Australiassa. Pitkään buddhalaisuutta harjoittanut munkki kertoi seminaarissa, miten elämässämme olisi vähemmän ongelmia ja konflikteja, jos muistaisimme aina kysyä itseltämme kolme tärkeää kysymystä. Hän totesi, että tulemme pärjäämään kaikessa elämässämme ja erityisesti johtajina, jos muistamme aina kysyä itseltämme nämä kysymykset. Niiden avulla elämämme on laadukkaampaa niin parisuhteissa, perheissä kuin työpaikoillakin.

Elämämme kolme tärkeintä kysymystä:

1. Kysymys – Mikä on tärkein hetki elämässämme?
Tärkein hetki elämässämme on tämä hetki. Meillä ei ole muita hetkiä. Eilinen on mennyttä ja huominen on tulevaisuutta. Meillä on vain tämä hetki ja hyvinvointimme syntyy tässä hetkessä.

2. Kysymys – Kuka on elämämme tärkein ihminen?
Tärkein ihminen on se ihminen, kenen tai keiden kanssa parhaillamme olemme. Olen juuri nyt heidän kanssaan ja siksi he ansaitsevat täyden huomioni. Tässä hetkessä ei ole muita ihmisiä. Jos olen yksin, olen läsnä itselleni.

3. Kysymys – Mikä on elämämme tärkein tehtävä?
Tärkein tehtävämme on välittäminen ja kuuntelu. Meillä on vain tämä hetki ja tämä ihminen kanssamme juuri nyt. Tärkein tehtäväni on välittää hänestä ja olla täysillä läsnä tässä tilanteessa. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi.

Miten voisit synnyttää omassa työssäsi kiireettömyyden tunnetta? Millä tavoin voit edesauttaa tunneyhteyttä omassa vuorovaikutuksessasi?